sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Puheenvuoro Kalajoen vuosikokouksessa, täydennetty versio

Olemme kokoontuneet upeana päivänä upealle paikkakunnalle käyttämään aikamme hallissa kiistelläksemme tavallisten klubilaisten näkökulmasta ihan mitättömistä asioista. Ja teemme sen siten, että tuhat (1000!) ihmistä kuuntelee, kun parikymmentä ihmistä puhuu kukin vuorollaan. Ja kuunneltuamme kaikki puheenvuorot lähetämme tekstarin, jolla ilmaisemme, mitä mieltä itse olemme tai kuka sai meidät vakuuttumaan omasta kannastaan.





Tänne vuosikokoukseen on kokoontunut hienoja ja erittäin sitoutuneita leijonia puolisoineen. Olemme saapuneet tänne pitkienkin matkojen päästä, kaukaisimmat Libanonista. Sen sijaan, että käyttäisimme aikamme tutustuaksemme uusiin ihmisiin, lähettelemme tekstiviestejä äänestääksemme, miten yhdistyksen sääntöjä ja yhdistyslakia voisi tulkita eniten kokousta valmistelleiden ja tapahtumaa järjestäneiden ihmisten haitaksi.




Ilmastonmuutoksen ja digitalisaation aikana ajamme satoja kilometrejä sadoilla autoilla istumaan kuumassa hallissa kännykkä kädessä. Ja lähinnä pahoittaaksemme mielemme tai toisten mielen Toivoisin, että tulevaisuudessa tätä erittäin sitoutuneiden ihmisten kokoontumista voitaisiin kehittää kokoukseen kokoontumiseen siten, että voisimme yhdessä positiivisessa vuorovaikutuksessa keskustella arvoista, aktiviteeteista rakentavasti ja kehittävästi.









Meidän tulee muistaa, että Lions-liitto ry on myös työnantaja. Me olemme täällä Liiton yleisessä vuosikokouksessa arvioimassa ja jopa arvostelemassa ihmisten meidän hyväksemme tekemää palkka- ja vapaaehtoistyötä. Ja näidenkin raja on melko hämärä, sillä henkilökunta itse esittää itselleen lomautuksia siksi, ettei meidän tarvitsisi korottaa jäsenmaksua henkilöstökulujen täyteen kattamiseen. Toivon, että nykyiset ja tulevat toimijat jaksavat jatkaa erittäin arvokasta työtään järjestömme hyväksi.





Lopuksi haluan kiittää Kalajokea ja järjestäviä klubeja hienoista kokousjärjestelyistä.

Mielekästä alkavaa lionskautta kaikille!

Jaakko Viitala
presidentti 2019-2020
Lions Club Karvia



perjantai 25. maaliskuuta 2016

Suomalainen presidentti 2030?

Lions logossa on kaksi leijonaa,
joista toinen katsoo menneisyyteen
ja toinen tulevaisuuteen
– tässä järjestyksessä.
Viimeiset kymmenen vuotta Suomen lionit ovat keskittyneet jännittämään, saadaanko suomalainen kansainväliseksi presidentiksi. Asia on voimistuvasti ollut läsnä kaikissa tilaisuuksissa, juhlapuheissa ja toiminnoissa. Elokuussa saimme sitten tiedon, että tämänkertainen kampanjamme päättyi tappioon.

Kampanjan päättyminen tähän tulokseen harmitti ja harmittaa tietysti minuakin. Lions L ei kuitenkaan tarkoita ”Luovuttamista” siinä mielessä, että tappiotilanteessa kaikesta tulisi luopua, varsinkaan pohjoismaisesta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä.

Suomalaisia lioneja on kampanjan aikana kannustettu hankkimaan lisää jäseniä kahdesta syystä, 1) jotta saisimme kansainvälisen presidentin ja 2) jotta saisimme säilyttää Suomen kielen virallisena lionskielenä. Nämä kaksi syytä eivät kuitenkaan saaneet jäsenmääräämme huikeaan nousuun, joskin käsittääkseni jäsenmääräkäyrä on kuitenkin loiventanut laskemistaan ja ehkä lähtenyt jopa lievään nousuun.

No, emme saaneet presidenttiä – vielä.

Nyt lioneihin tulevat kansalaiset ovat pääsääntöisesti peruskoulun käyneitä ja englantia opiskelleita. Heille jäseneksi liittymisen ykkösperusteena tuskin on, että he saavat lukea järjestöstä suomeksi. Useimmat nyt liittyvät jäsenet hallitsevat kyllä englannin. Voisi myös olla hienoa, jos lionsklubit toimisivat kielitaidon lisääjinä, ja aloittaisivat kielikursseja kaikenikäisille. Se olisi lukutaitoaktiviteetti.

Ja toisekseen, jos kävisikin niin, että Suomi menettäisi kieliasemansa, me voisimme kolme euroa kansallista jäsenmaksuamme nostamalla saada kuukausipalkatun kääntäjän päätyökseen kääntämään Lions-materiaalia suomen kielelle. Ja vaihtoehtoisesti jokin klubi voisi pääaktiviteettinaan ruveta kääntämään kansainvälistä materiaalia suomeksi – uskon, että tällainen uuden sukupolven klubi olisi arvostettu ja houkutteleva hyvän aktiviteettinsa vuoksi.

Toivon Harrille ja kaikille kampanjassa aktiivisesti toimineille oikein hyvää jatkoa, ja toivon, että löydätte jatkossakin uusia mielekkäitä aktiviteetteja lionstoiminnan kentältä! Sitten kun Harrin ja kumppaneiden raportti monivaiheisesta kampanjasta on meillä oppikirjana käytettävissämme, voimme rakentaa uuden kampanjan entistä viisaampina.

Lopuksi haluan pohjoismaisena feministinä* olla iloinen siitä, että uuden Lions-vuosisadan ensimmäinen presidentti on islantilainen nainen.

Jaakko Viitala
lion – leijona

*Feministi on 1700-luvulta peräisin oleva termi, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka kannattaa yhtäläistä äänioikeutta miehille ja naisille sekä muutoinkin naisten ja miesten tasa-arvoa.

Lions - järjestö järjestöjen joukossa

Viime keväänä julkaistiin Satakunnan järjestöstrategia 2035, joka on Suomen ensimmäinen päivitetty maakunnallinen järjestöstrategia. Se on tehty Satakunnan Yhteisöt ry:n johdolla, ja suuressa roolissa sen toteutuksessa ovat olleet sosiaali- ja terveysalan järjestöt, joissa sen merkitys tänä sote-uudistuksen aikana on ehkä suurin. Kuitenkin järjestöstrategia on pyritty rakentamaan siten, että se antaa kaikille kolmannen sektorin toimijoille arvopohjan.

Itse olen järjestötoimintaan ajautunut kylätoimikunnan, nuorisoseuran ja soittokunnan kautta. Nyt kun olen palkkatyössä sota-alan järjestössä, näen hyvin vahvasti yhteyden kaikkien järjestöjen kesken. Kun olen työskennellyt myös mielenterveys- ja päihdealalla – tuttavallisesti MTP – voin vakuuttaa, että kolmannella sektorilla tehdään erittäin arvokasta ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä, mutta selkeästi myös korjaavaa työtä. Siksi minusta koko järjestökentän yhteinen strategia on mahdollinen ja paikallaan.

Satakunnan järjestöstrategia 2035 määrittelee järjestötoiminnan arvoiksi Yhdessä, Rohkeasti, Luotettavasti, Ihmislähtöisesti ja Vaikuttaen.  Näillä halutaan erityisesti korostaa muun muassa sitä, että kolmannella sektorilla toimitaan yhdessä, ennakkoluulottomasti kehittäen. Yhdistyksissä voidaan toimintaa kehittää nopeasti tarpeiden ja hyvien ideoiden pohjalta ilman, että kaikkea tarvitsee käsitellä ja hyväksyttää lautakunnissa ja valtuustoissa. Ero johtuu suurelta osalta tietenkin siitä, kolmannella sektorilla tehtävä vapaaehtoistyö ei maksa juuri mitään, jolloin riski hyvän muutoksen aikaansaamisesta kannattaa ottaa.

Lionsklubit ovat viime vuosina panostaneet paljon perustehtävänsä selkeyttämiseen ja arvojen määrittelemiseen. Suomalaisiksi lionsarvoksi valikoitui palveluhenki, talkoohenki, luotettavuus, paikallisuus, ihmisläheisyys ja kansainvälisyys. Jos näitä vertaa Satakunnan järjestöstrategian määrittelemiin yhteisiin arvoihin, ihmisläheisyys tai -lähtöisyys ja luotettavuus ovat selkeästi yhteisiä.  Näitä kahta arvojoukkoa erottavana tekijänä on, että lionsarvoissa korostuu palvelu, joka on lionsklubien ominaispiirre, joka löytyy myös kansainvälisestä motosta ”me palvelemme”. Toisaalta lionsarvoissa on mukana myös kansainvälisyys, joka korostaa Lions-järjestön kansainvälisyyttä. Järjestöstrategian arvoissa puolestaan rohkeus ja vaikuttavuus nousevat osin RAY-rahoituksen kautta, sillä RAY vaatii rahoittamiltaan kohteilta yhä tarkempaa raportointia niiden toiminnan vaikuttavuudesta. Olisiko kuitenkin niin, että myös lionsklubeissa kannattaisi uhrata ajatuksia siihen, miten toiminnasta saadaan rohkeaa ja vaikuttavaa?

Viimeiset vuodet Suomessa on jännitetty lionsklubien jäsenmäärää ja kansainvälisen presidentin valintaa. Nyt kun niistä ei tarvitse hetkeen huolehtia, voitaisiinkin kiinnittää huomiota erityisesti vaikuttavaan kotikuntiemme palvelemiseen paikallisista tarpeista lähtien. Ja kun klubit tekisivät paikkakunnillaan erityisen näkyviä ja vaikuttavia aktiviteetteja, olen melko varma, että toiminta saisi uusia kuntalaisia kiinnostumaan asiasta. Monet klubit ovat myös uudistaneet sääntöjään, minkä ansiosta uusien jäsenten mukaan ottaminenkin on entistä helpompaa.

Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne tarjoaa kansainväliselle järjestöllemme mahdollisuuden tehdä globaalisti vaikuttavia tekoja ihan kotipaikkakunnillamme. Olkaamme rohkeita osallistumaan ja osallistamaan.

Jaakko Viitala
Satakunnan järjestöyhteistyöryhmän puheenjohtaja vuonna 2015

torstai 7. toukokuuta 2015

Presidenttiputki takanapäin

Presidenttiputki alkaa olla päätöksessään. Kausi past.presidenttinä on toukokuun kokousta vaille valmis. Tuleva kausi onkin sitten paluu rivileijonaksi - tai miten sen nyt ottaa. Toimin joka tapauksessa klubimme ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana ja sulkaleijonana alkavassa PuSu-keräyksessä. Enkä ole myöskään webmasterin hommasta luopunut, itse asiassa sain juuri uudistettua klubimme nettisivut. Ja todennäköisesti myös Karvian Joulu -lehden taittotyö jatkuu. Niin ja klubin Quest-tehtäviäkin varmaan ensi kaudella tulee entistä enemmän, kun Karviassa järjestetään kolmen piirin yhteinen Quest-koulutus.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Presidentti Jaakon tervehdyspuhe klubin 50-vuotisjuhlissa

Arvoisat kuulijat

Kun minut kutsuttiin Lions Club Karvian jäseneksi syyskuussa 2006, opiskelin Helsingissä viimeistä vuotta vannoutuneena kolmannen polven vanhana poikana. Sitä ennen olin tutustunut Karvian klubiin kirjoittamalla Karvian Joulu -lehteen, esiintymällä Sarvelan koululaisena klubin järjestämässä vanhainkodin pikkujoulussa, soittamalla Soittokunnan mukana klubin 40-vuotisjuhlissa ja saamalla klubin myöntämän opiskelijastipendin 2000-luvun alussa. En olisi liittyessäni klubiin kuitenkaan uskonut, että juuri minä olen Lions-klubin presidentti klubin 50-vuotisjuhlavuonna. Enkä olisi osannut kuvitellakaan, että presidenttikaudellani asuisin nelihenkisen perheeni kanssa Porin Noormarkussa. Elämä on ollut täynnä nurkan takana odottavia yllätyksiä...

Meidän klubissamme uudet jäsenet ovat olleet heti alusta alkaen tervetulleita kaikkeen toimintaan. Siksi useimmat uudet klubilaiset onkin heti laitettu jäseniksi ohjelmatoimikuntaan, joka huolehtii useimpien tapahtumien järjestämisestä. Sitä kautta he ovat pääseet toteuttamaan varsinaista toimintaa ja näkemään paraatipaikalta, mitä klubi duunaa.

Niin minutkin otettiin alusta alkaen toimintaan mukaan. 2007 lähdin rohkeasti luotsaamaan joululehtitoimikuntaa sekä päätoimittamaan ja taittamaan Karvian Joulua. En tiedä, liekö ollut virhe, mutta joululehden taittamisesta tuli melko pysyvän tuntuinen pesti.

Tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, mutta minun täytyy tunnustaa hurahtaneeni Lions-toimintaan. Minun mielestäni parasta on toiminnan paikallisuus ja kansainvälisyys yhdessä eli glokaalisuus; klubit toimivat oman paikkakunnan parhaaksi, mutta kansainvälisen järjestön kautta apu välittyy kaukaisempiin kohteisiin, joissa edelleen paikalliset leijonat käyttävät avustukset paikallisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Siis meidän vapaaehtoistyöllämme keräämät varat hyödynnetään paikallisella vapaaehtoistyöllä paikkakuntien parhaaksi. Esimerkiksi, kun Filippiineillä sattui taifuuni, jo seuraavana päivänä paikalliset leijonat olivat korjaamassa tuhoja, muutaman päivän päästä kansainvälinen säätiömme oli lähettänyt kohteeseen 2 miljonaa dollaria, ja muutamassa viikossa keräys Filippiinien hyväksi oli suunniteltu monissa Lions-maissa, myös Suomessa.


Liittyessäni Karvian klubiin klubikummikseni sain Pukkilan Esan, joka opetti, että vaikka järjestössä on monia virkoja, kaikki leijonat ovat tasa-arvoisia keskenään: ketään ei tarvitse herroitella. En ole – enää – ihan varma, tarkoittiko Esa ihan kaikkia leijonia, mutta tällä ohjeella olen tullut kohdanneeksi leijonajohtajat piirihallituksesta aina kansainvälisiin presidentteihin asti.

Oman klubin lisäksi olen osallistunut lohkon, alueen, piirin ja liiton kokouksiin. Kansainvälisistä leijonakokouksista olen käynyt leijonien Pohjoismaiden yhteistyökokouksessa, Eurooppa Foorumissa ja kansainvälisessä vuosikokouksessa, joka oli viime kesänä Hampurissa, jossa oli yli 20000 leijonaa ympäri maailmaa.


Lions-toiminnassa olen kokenut tärkeänä sen, miten oma klubi tukee kannustamalla osallistumaan myös klubin ulkopuolella. Klubi on nostanut yläviistoon: ylöspäin ja eteenpäin. Presidenttinä olen pyrkinyt antamaan klubille samalla mitalla takaisin. Kausi on toki pahasti kesken ja nämä juhlatkin on vasta alkamassa. Tässä vaiheessa kuitenkin haluan kiittää Pihlajaviidan Mattia ja juhlatoimikuntaa juhlien ja historiikin toteuttamisesta. Kiitos koko klubille siitä, että olette pysyneet vauhdissa mukana ja olemme saaneet hienot juhlat aikaiseksi. Ja omasta puolestani iso kiitos sihteerille, kummi Esalle, joka on huolehtinut paperihommista ja muistakin juoksevista asioista, kun presidentti on autoillut Porin ja Karvian väliä...

Ja kiitos rakkaalle Hilkalle ja koko perheelle, että olette jaksaneet näitä Jaakon kokousreissuja tähän asti - ja toivottavasti vastakin.


Lions-toiminta lähti liikkeelle Yhdysvalloista 1917, joten se täyttää kohta sata vuotta. Toivotan klubille tässä 50 vuoden ”puolimatkan krouvissa” oikein hyvää syntymäpäivää. Ja toivoisin, että 50 vuoden kuluttua saisin olla mukana Lions Club Karvian satavuotisjuhlassa muistelemassa sitä, kuinka nuorena miehenä olin mukana 50-vuotisjuhlissa. Ja toivottavasti puheeni silloin kuulostaa suurinpiirtein yhtä innostuneelta, ettei minun suustani kuultaisi: ettei koskaan ennenkään ole tehty näin!


Ja nyt tulee sellainen aasinsilta, että aasin jalat kastuu polvia myöten:

Kuten puheeni alussa mainitsin, minä olen kokenut heti alusta alkaen olleeni tervetullut Karvian klubiin. Ja nyt toivon, että tämän tervehdyspuheeni myötä tekin tunnette olonne tervetulleiksi tähän juhlaan. Kiitos, kun olette tulleet viettämään merkkipäiväämme meidän kanssamme. Pitkämatkaisille vieraille pieni lisäkiitos siitä, että olette jaksaneet ajaa matkojen päästä tänne paikan päälle.


Tehdään tästä mukava päivä!  

lauantai 7. joulukuuta 2013

Lion Jaakko

Minut kutsuttiin LC Karvian jäseneksi 2006.

Olen toiminut monissa klubiviroissa,
mm. sihteerinä 2010-11
ja presidenttinä 2013-14.

Pysyvänä tehtävänä klubissa toimin webmasterina.
Myös klubimme julkaiseman joululehden päätoimittajana / taittajana olen toiminut useina vuosina.

Osallistuminen Lions-kokouksiin:

Piirikokous (107-M)
  • 2009 Luvia
  • 2011 Kankaanpää
  • 2012 Pori
  • 2013 Kiukainen
  • 2014 Huittinen
Lions-liiton vuosikokous
  • 2010 Hämeenlinna
  • 2011 Vaasa
  • 2012 Jyväskylä
  • 2013 Heinola
  • 2014 Pori
Eurooppa Foorumi
  • Tampere 2009
NSR -  Pohjoismaiden yhteistyöneuvosto
  • 2011 Hyvinkää
LCI:n vuosikokous (Convention)
  • 2013 Hampuri

Koulutuksia
  • 2008 Lions Quest, Passi
  • 2009 Tiedotussihteerikoulutus